Vähän viiveellä näitä näköjään saa aikaiseksi postailla, mutta parempi kai sekin kuin ei ollenkaan. Josko tämän tekstin jälkeen tulisi myös muiden mietteitä. Yrittänyt olen saada muitakin kirjoittamaan, mutta... niin.
25.7. - Päivä 1
Okei. Allekirjoittaneen ankarat viikot jatkuivat tänään. Nimittäin viikko vasta tuli toimittua äänittäjänä Mantulla ja nyt sitten kitaroita torstaihin asti. Mutta ei kai siinä, toivotaan ettei ympäripyöreät tunnit vedä ihan lyttyyn.
Päivä alkoi vasta viiden jälkeen, kun Sami huristeli Helsingistä suoraan Nilsiään. Jokseenkin tuttu kaava toimi taas saundia haettaessa: Samin 6505+ ja sen kaappi – ei riitä. Allekirjoittaneen Powerball ja Samin kaappi – ei riitä. Powerball ja sille tarkoitettu kaappi – riittää. Nyt meillä on myös parhaat mikit kitaroille tähän mennessä. Löytyy Röde NTK, Audio Technican AT2035 sekä perinteisemmin Senkun E609 ja Shuren SM57. Lisäksi DI-raita varmuuden vuoksi.
Saundi löytyi oikeastaan melko kivuttomasti. Tietenkin se on ensin hakemista, mutta niin se vaan menee. On kyllä erittäin miksauskelpoista saundia nyt, tai niin ainakin luulisin. Voi toki olla, että karsin raitoja tai jotain, en haaskaa blogia enempää siihen.
Kaksi biisiä jopa purkiteltiin rytmikitaroita, kun saundi oli saatu aikaan kahdeksaan mennessä. Hyvät naurut pistää jaksamaan, kiitos Jontulle niistä.
Eiköhän nyt mene Mac kiinni ja samoten silmät. Huomisiin!
- Ville / Sindread
26.7. - Päivä 2
Päivä alkoi lähes kolme tuntia myöhemmin kuin oli suunniteltu. Tämä taas johtuen meikäläisen töistä ja tulevasta muutosta aiheutuvista asioista.
Lähdimme paukuttelemaan narulle “xshellrampagea”, kolmatta biisiä. Jopa Samilla meinasi olla vaikeuksia teknisen biisin kanssa, voitte vain arvata mitä se oli allerkirjoittaneella. Voisin sanoa Saminkin puolesta, että kannustamme kaikkia nuoria ja vanhempiakin muusikkoja treenaamaan. Se auttaa varmasti aika paljon studiossa, ja muutenkin.
Muistelin tänään jo, ettei viime EP:n äänityksissä tällaista luomisen tuskaa ollut, mutta Sami palautti minut onneksi taas pilvilinnoihin. Ei meillä nimittäin hermot mene. Ehkä virheet turhauttavat ja potuttavat sekä kiroiluttavat, mutta hermot ei mene. Se on minusta hienoa.
Ja niin, lopulta saimme siis vain xshellin rytmikitarat purkkiin ja Sami kokeili vähän “tsernobyliä”. Sitten päätettiin pistää pillit pussiin ja meikäläinen lähti iltakalaan. Yhdeksän hyvän kokoista kuhaa ja reipas puolenkymmentä alimittaista täytyi heittää pois. Ei paha?
Ainiin, kamafriikeille... Vai kerroinkohan jo edellisessä tekstissä... Jep.
Ei tässä muuta. 8.55 Samin pitäisi napata meikäläinen kyytiin ja sitten hiukan parempi päivä kitaroita edessä. Toivottavasti.
- Ville / Sindread
27.7. - Päivä 3
Kolmantena päivänä meillä oli jäljellä siis rytmikitarat vielä neljään biisiin. Ja melodioita sekä sooloja tietenkin niiden jälkeen. Kaikki rytmikitarat saatiin nauhalle paljon paremmalla tahdilla kuin edellisenä päivänä.
Rytmikitaroiden äänittämisen aikana studiolle ilmaantui Kinnusen Osku, jonka Jacksonia saatiin käyttää lead-kitaroihin. Olisihan sitä mielellään rytmikitaroihinkin käyttänyt, mutta ehkäpä sitten seuraavalla kerralla.
Asiaaaaan. Kunhan olimme löytäneet miellyttävän lead-saundin, lead-kitarat saatiin purkitettua kahteen biisiin kokonaan ja kolmas biisi jäi hieman kesken, sillä vierailevan sooloilijan täytyi saada edes vähän jäsennellä sooloaan.
Yötä myöten kotiin ja unta palloon.
- Ville / Sindread
28.7. - Päivä 4
Viimeinen studiopäivä kitaroiden osalta, jäljellä neljän biisin lead-kitarat ja Oskun yllätyssoolo “Mikäboogiessa”. Lyhyesti sanottuna; kaikki saatiin äänitettyä ja vähän extraakin heitettyä kehiin.
Kitarasessiot olivat melko tasapainoiset. Se tosin ei tarkoita, että ne olisivat olleet helpot ja tasavarmat. Tasaista räpellystä, mutta lopputulos taitaa olla vähintään siedettävä. Treenaaminen kannattaa, se tuli taas huomattua. Ja sekin varmaan siksi, että treenattua ei tullut.
Seuraavaksi olisi siis vuorossa Elinan keyboardit, jahka keretään. Sitä ennen täytyisi allekirjoittaneen editoida läjä kitaroita ja pienempi läjä bassoja, viilata rumpueditointeja ja kaikkea muuta kivaa.
Eiku vaan moro!
25.7. - Päivä 1
Okei. Allekirjoittaneen ankarat viikot jatkuivat tänään. Nimittäin viikko vasta tuli toimittua äänittäjänä Mantulla ja nyt sitten kitaroita torstaihin asti. Mutta ei kai siinä, toivotaan ettei ympäripyöreät tunnit vedä ihan lyttyyn.
Päivä alkoi vasta viiden jälkeen, kun Sami huristeli Helsingistä suoraan Nilsiään. Jokseenkin tuttu kaava toimi taas saundia haettaessa: Samin 6505+ ja sen kaappi – ei riitä. Allekirjoittaneen Powerball ja Samin kaappi – ei riitä. Powerball ja sille tarkoitettu kaappi – riittää. Nyt meillä on myös parhaat mikit kitaroille tähän mennessä. Löytyy Röde NTK, Audio Technican AT2035 sekä perinteisemmin Senkun E609 ja Shuren SM57. Lisäksi DI-raita varmuuden vuoksi.
Saundi löytyi oikeastaan melko kivuttomasti. Tietenkin se on ensin hakemista, mutta niin se vaan menee. On kyllä erittäin miksauskelpoista saundia nyt, tai niin ainakin luulisin. Voi toki olla, että karsin raitoja tai jotain, en haaskaa blogia enempää siihen.
Kaksi biisiä jopa purkiteltiin rytmikitaroita, kun saundi oli saatu aikaan kahdeksaan mennessä. Hyvät naurut pistää jaksamaan, kiitos Jontulle niistä.
Eiköhän nyt mene Mac kiinni ja samoten silmät. Huomisiin!
- Ville / Sindread
26.7. - Päivä 2
Päivä alkoi lähes kolme tuntia myöhemmin kuin oli suunniteltu. Tämä taas johtuen meikäläisen töistä ja tulevasta muutosta aiheutuvista asioista.
Lähdimme paukuttelemaan narulle “xshellrampagea”, kolmatta biisiä. Jopa Samilla meinasi olla vaikeuksia teknisen biisin kanssa, voitte vain arvata mitä se oli allerkirjoittaneella. Voisin sanoa Saminkin puolesta, että kannustamme kaikkia nuoria ja vanhempiakin muusikkoja treenaamaan. Se auttaa varmasti aika paljon studiossa, ja muutenkin.
Muistelin tänään jo, ettei viime EP:n äänityksissä tällaista luomisen tuskaa ollut, mutta Sami palautti minut onneksi taas pilvilinnoihin. Ei meillä nimittäin hermot mene. Ehkä virheet turhauttavat ja potuttavat sekä kiroiluttavat, mutta hermot ei mene. Se on minusta hienoa.
Ja niin, lopulta saimme siis vain xshellin rytmikitarat purkkiin ja Sami kokeili vähän “tsernobyliä”. Sitten päätettiin pistää pillit pussiin ja meikäläinen lähti iltakalaan. Yhdeksän hyvän kokoista kuhaa ja reipas puolenkymmentä alimittaista täytyi heittää pois. Ei paha?
Ainiin, kamafriikeille... Vai kerroinkohan jo edellisessä tekstissä... Jep.
Ei tässä muuta. 8.55 Samin pitäisi napata meikäläinen kyytiin ja sitten hiukan parempi päivä kitaroita edessä. Toivottavasti.
- Ville / Sindread
27.7. - Päivä 3
Kolmantena päivänä meillä oli jäljellä siis rytmikitarat vielä neljään biisiin. Ja melodioita sekä sooloja tietenkin niiden jälkeen. Kaikki rytmikitarat saatiin nauhalle paljon paremmalla tahdilla kuin edellisenä päivänä.
Rytmikitaroiden äänittämisen aikana studiolle ilmaantui Kinnusen Osku, jonka Jacksonia saatiin käyttää lead-kitaroihin. Olisihan sitä mielellään rytmikitaroihinkin käyttänyt, mutta ehkäpä sitten seuraavalla kerralla.
Asiaaaaan. Kunhan olimme löytäneet miellyttävän lead-saundin, lead-kitarat saatiin purkitettua kahteen biisiin kokonaan ja kolmas biisi jäi hieman kesken, sillä vierailevan sooloilijan täytyi saada edes vähän jäsennellä sooloaan.
Yötä myöten kotiin ja unta palloon.
- Ville / Sindread
28.7. - Päivä 4
Viimeinen studiopäivä kitaroiden osalta, jäljellä neljän biisin lead-kitarat ja Oskun yllätyssoolo “Mikäboogiessa”. Lyhyesti sanottuna; kaikki saatiin äänitettyä ja vähän extraakin heitettyä kehiin.
Kitarasessiot olivat melko tasapainoiset. Se tosin ei tarkoita, että ne olisivat olleet helpot ja tasavarmat. Tasaista räpellystä, mutta lopputulos taitaa olla vähintään siedettävä. Treenaaminen kannattaa, se tuli taas huomattua. Ja sekin varmaan siksi, että treenattua ei tullut.
Seuraavaksi olisi siis vuorossa Elinan keyboardit, jahka keretään. Sitä ennen täytyisi allekirjoittaneen editoida läjä kitaroita ja pienempi läjä bassoja, viilata rumpueditointeja ja kaikkea muuta kivaa.
Eiku vaan moro!
- Ville / Sindread
